[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]

Ettei kukaan jää huolien kanssa yksin

Maailman mielenterveyspäivää vietettiin jälleen 10.10.2022. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kymppikympin vihreä valo on tänä vuonna omistettu sille, ettei kukaan jäisi huoliensa kanssa yksin.

Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa. Vuoden 2021 valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä hieman yli viidennes tytöistä koki itsensä yksinäiseksi, pojista joka kymmenes. Monelle aikuisellekin korona-aika lisäsi yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi olla joko sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Sisäisiä syitä ovat esimerkiksi persoonallisuuden piirteet kuten ujous, ulkoisia tekijöitä voivat olla vieras asuinympäristö, läheisen suhteen menettäminen tai kiusaaminen.

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]

Aikuisena toistetaan usein lapsuudessa opittuja malleja. Jos olet lapsuudessa oppinut mukautumaan, väistämään ja toteuttamaan muiden toiveita, teet luultavasti niin aikuisuudessakin. Yksinäiset aikuiset ovat olleet yksinäisiä jo lapsena tai nuorena ollessaan, kertoo yksinäisyyttä lähes koko akateemisen uransa tutkinut kasvatuspsykologian dosentti, tietokirjailija Niina Junttila. Kavereita nolla on Junttilan vahvaan tutkimustietoon ja laajaan autenttisten kommenttien aineistoon pohjautuva, pysäyttävä kirja lasten ja nuorten yksinäisyydestä. Toinen puhutteleva teos on tämän päivän lukiolaisen todellisuutta kuvaava Uupuneet nuoret pärjääjät. Kirjan kirjoittaja, lukion opinto-ohjaajana työskentelevä Liisa Huhta pohtii syitä lukiolaisten uupumukseen. Kirjassa haastatellut nuoret kertovat avoimesti väsymyksestään, huolistaan ja oireiluistaan. Samalla kun päihdetilastot näyttävät negatiivista, ahdistuneisuus ja masentuneisuuskäyrät menevät päinvastaiseen suuntaan. Mielenterveysavun luokse jonotetaan.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-4.png” title_text=”Sivunvaihto (4)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]

Miten asioita voisi muuttaa parempaan suuntaan? Mitä tulisi kiireesti tehdä, ettei kukaan jäisi huoliensa kanssa yksin? Yhteinen viestimme tulisi olla se, ettei missään vaiheessa ole liian myöhäistä auttaa. Niina Junttilan kirjahaastatteluissa yksinäisten lasten toiveita olivat muun muassa nämä: ”Jos joku tulis puhumaan mun kaa.” ”Jos ne ei kiusais ja ottais mut joskus mukaan.” ”Jos tulis vaikka joku uus oppilas, jolla ei olis kavereita, nii se vois olla mun kaa.” Liisa Huhta toivoo koulutuspolitiikalta muutoksia. Ryhmäkoot tulisi pitää pieninä ja kouluissa edistää sitä, että nuorilla olisi pysyviä ryhmiä. Lisäksi opintosuunnitelmaan tarvittaisiin lisää löyhyyttä. Ja kun opetussuunnitelmaan tulee lisää uusia asioita, jotain pitäisi vastaavasti poistaa. ”Lisää aikaa ihmettelylle – ja taideaineille.”

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]

Taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja koettuun terveyteen on viime vuosien aikana tunnistettu ja tunnustettu. Taide tukee toivoa, luottamusta ja tulevaisuususkoa. Taide antaa kanavan surulle, pettymykselle ja ahdistukselle. Eri taidemuodot ovat monen lapsen ja nuoren vahvuuksia ja voimavaroja. Taiteen ja kulttuurin avulla oppii – myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja.  Empatia- ja myötäelämisen taidot olisi saatava kunniaan yksilökeskeisyyden, suorittamisen ja pärjäämisen sijaan. Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa ystävällisyys, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus ovat elämän tärkeimpiä kivijalkoja. Tulevaisuudenturvaamistalkoot ovat yhteiset – ja näillä talkoilla on jo kiire!

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||22px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]

10.10.2022
Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry

Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Yhdistyksen jäsenistö muodostuu kulttuurin ja taiteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisista. Vuodesta 2017 yhdistys on ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n jäsen.

#maailmanmielenterveyspäivä
#huolituoli
#vihreäävaloa
#kymppikymppi

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ custom_margin=”70px||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”||||false|false” box_shadow_style=”preset1″ global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_blurb alt=”Piia Kleimola – henkilökuva” image_icon_width=”128px” content_max_width=”1100px” _builder_version=”4.18.0″ header_level=”h6″ header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_font_size=”30px” body_font=”||||||||” body_text_align=”center” body_font_size=”19px” body_line_height=”1.3em” text_orientation=”center” custom_padding=”|12px||12px|false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_radii_image=”on|70px|70px|70px|70px” box_shadow_style=”preset4″ box_shadow_horizontal=”0px” box_shadow_vertical=”0px” image_max_width=”128px” locked=”off” global_colors_info=”{}”]

Piia Kleimola

Piia Kleimola, puheenjohtaja, Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry

[/et_pb_blurb][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]