[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Images” _builder_version=”4.16″ custom_padding=”1px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/03/classroom-2093744_1280.jpg” alt=”Kansikuva – Aikamatka kaikin aistein” title_text=”classroom-2093744_1280″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-2.png” title_text=”Sivunvaihto (2)” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”2px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_margin=”-1px|auto||auto||” custom_padding=”||1px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.16″ custom_padding=”2px|||||” global_colors_info=”{}”]
Peruskoulu tänään
Peruskoulu on kokenut viime vuosina isoja rakenteellisia uudistuksia oppilaiden kolmiportaiseen tukeen siirtymisen ja uuden opetussuunnitelman myötä. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat on otettu käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1–6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen opetussuunnitelmaan porrastetusti vuoteen 2019 mennessä. Uudistuneessa opetussuunnitelmassa on mm. lisätty yhteiskuntaoppia ja liikuntaa. Uskonnon tuntimäärää on vähennetty ja kieliohjelmia monipuolistettu. Tuntijakouudistus ei yrityksistä huolimatta nostanut draamaa omaksi oppiaineekseen. Draama mainitaan kuitenkin useaan otteeseen opetusmenetelmänä muiden oppiaineiden, etenkin äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Uusi opetussuunnitelma korostaa oppiaineiden opetuksessa laaja-alaisia osaamistavoitteita, joihin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot, monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Laaja-alaisia osaamistavoitteita ei opeteta omina itsenäisinä aineinaan, vaan taidot tulisi omaksua eri oppiaineiden tunneilla. Kouluarjessa opiskeltavat asiat painottuvat edelleen kuitenkin koulussa opetettavien aineiden sisältöosaamiseen ja opiskelussa edetään edelleen usein kirjasarjojen ja niiden oheismateriaalien mukaisesti.
Kunnat ja koulut ovat voineet paikallisesti täsmentää laaja-alaisia osaamistavoitteita omien painotustensa mukaan ja valita esimerkiksi eri teemoja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, joita toteutetaan usein mok-viikkoina. Kunnat ja koulut ovat tehneet omia tulkintojaan uuden opsin toteuttamisesta. Äärimmilleen vietynä uutta opetussuunnitelmaa on tulkittu oppilaan omaa itseohjautuvuutta korostaen tilojen suunnittelusta lähtien kokonaan luokattomina kouluina. Parhaimmillaan mok-viikot muodostavat mieleenjääviä oppimiskokonaisuuksia lapsille ja nuorille, pahimmillaan ne voivat luoda lisää painetta suoriutua vuosiluokan tavoitteista opiskeltavissa ja arvioitavissa kouluaineissa.
Vuonna 2021 on kulunut viisi vuotta uuden opetussuunnitelman käyttöönotosta ja useat eri mediat uutisoivat lasten voivan kouluissa huonommin kuin koskaan. Jo 8.8.2016 Yle kirjoitti asiantuntijoiden pelänneen uuden opsin horjuttavan lasten välistä tasa-arvoa. Tämän jälkeen useat lähteet kuten Ilta-Sanomat (30.8.2021) jaYLE-uutiset (3.12 202) kirjoittavat laskeneista Pisa-tuloksista ja kasvaneista osaamiseroista. Syksyllä 2021 OAJ julkaisi selvityksen, jonka mukaan jo 60% opettajista on miettinyt alanvaihtoa mm. työn kuormittavuuden ja hallitsemattomuuden vuoksi. Koronaaikana lisääntynyt hyvinvointi – ja osaamisvaje ei helpota tilannetta. Samaan aikaan vaikka PISA-tutkimuksessa (2018) suomalaisnuorten lukutaito on kansainvälisesti edelleen korkeatasoista, lukutaito on laskenut jo 15 vuoden ajan. Kouluissa lukuharrastuksen väheneminen näkyy luetun ymmärtämisen heikkenemisenä ja oppilaiden kielellisen ilmaisun laskuna. Alueellisesti oppilaiden monikielisyys tuo omat haasteensa opetuksen järjestämiseen. Oppilaiden kolmiportaiseen tukeen siirtymisen myötä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta yleisopetuksen ryhmissä on lisätty pahimmillaan ilman mitään lisäresursseja ja ryhmäkoot ovat voineet jopa kasvaa. OAJ toteaa yksiselitteisesti kolmiportaisen tuen toimimattomaksi ja on esittänyt toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.
Vuorovaikutustaidot tutkimuksen kohteena
OECD tutki helsinkiläisten lasten ja nuorten tunne-, motivaatio- ja vuorovaikutustaitoja kansainvälisessä suurtutkimuksessa. Oppilaiden sosiaaliset taidot ja tunnetaidot korreloivat vahvasti koulumenestyksen kanssa.
Tutkimus oppilaiden sosiaalisista taidoista, tunnetaidoista ja niiden merkityksestä oppimisessa julkaistiin Helsingissä virtuaalisesti 30.9. 2021. Aiheen tiimoilta järjestettiin myös paneelikeskustelu, jossa lehtori, Suomen kielen ja kirjallisuuden sekä teatteritaiteen opettaja Paula Degerman Vuoniityn peruskoulusta toi esiin draaman ja teatterin mahdollisuuksia tunnetaitojen opettelussa. Degerman näkee tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen valtavana mahdollisuutena mutta toisaalta myös haasteena. Miten taitojen opettaminen tapahtuu laadukkaasti? Opetussuunnitelma velvoittaa taitoja opettamaan, mutta miten opetus toteutuu jo eri oppiaineissa?
”Itselläni on mielestäni maailman parhaat aineet opetettavana. Mun työ lähinnä sitä että opin tuntemaan mun oppilaita ja nuoria ja me päästään tutkimaan maailmaa eri näkökulmista. Teatterin keinoin se tapahtuu roolien avulla ja silloin me pystytään ikään kuin fyysisestikin asettumaan toisen saappaisiin ja näkemään niitä uusia näkökulmia. Kaunokirjallisuus on yksi tapa millä esimerkiksi empatiaa pystytään harjoittelemaan käytännössä. On paljon erilaisia tapoja mutta kysymys kuuluu miten me saadaan tätä kaikille laadukkaasti?” Paula Degerman Helsingissä järjestetyssä virtuaalisessa OECD-tutkimuksen julkaisutilaisuudessa 30.9.2021
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Jyväskylän yliopiston OPA-hanketta, johon kuuluu Helsingin yliopiston KEHU-hanke. Hankkeessa tutkitaa, mitä opettajien ammatillinen vuorovaikutusosaaminen on ja miten sitä voidaan kehittää ja tukea. Kehu-ohjelmassa on kehitetty opettajien koulutukseen teoriaperusteinen koulutus- ja tukiaineistokokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea vuorovaikutusosaamista. Hankkeen johtajana ja pääkouluttajana toimii dosentti, Teatteritaiteen tohtori, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja draamapedagogi Tapio Toivanen.
https://www.kehuprogram.fi/
Alueellisista hankkeista hyvinvointia kouluihin
Suomessa kunnallinen itsehallinto on vahvaa ja tämä näkyy peruspalvelujen ja koulutuksen järjestämisessä. Koulutuspuolen erot ovat suuria ja esimerkiksi oppimisen tuen järjestämisessä on suurta kuntakohtaista vaihtelua. Valtio on käynnistänyt erilaisia hankerahoituksen muotoisia avustuksia, joilla voidaan varmistaa rahojen ohjautuminen tiettyyn tarkoitukseen.
Esimerkiksi helsinkiläisessä Laakavuoren koulussa alkoi elokuussa 2019 kaksivuotinen pilottihanke, jossa koulun lukujärjestykseen lisättiin yksi vuosiviikkotunti tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tuntien todettiin lisänneen keskittymistä tunneilla, vähentäneen rasismia ja kiusaamista sekä lisänneen lasten kykyä säädellä tunteita, toimia yhdessä ja kertoa sanallisesti omista asioista opettajalle. TVV- tunneilla harjoiteltiin mm. empatiataitoja, kaveritaitoja sekä omien ja muiden ihmisten tunteiden tulkitsemista; toisin sanoen kaikkia niitä taitoja, joita draamatyöskentely vahvistaa. Hankkeen työskentelymenetelmät olivat myös monilta kuvatuilta osin draamakasvatuksen yleisiä työtapoja.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja on harjoiteltu myös useissa eri ohjelmissa ja koulu on voinut toteuttaa osana opetusta esimerkiksi Lions Questin, Friends-ohjelman tai KiVa- koulun tai Yhteispelin oppeja. Kuitenkin hankkeista ja ohjelmista huolimatta oppilaiden käyttäytymiseen ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät haasteet tuntuvat yhä lisääntyneen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen tärkeydestä onkin viime aikoina uutisoitu paljon ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen saamisesta omaksi oppiaineekseen on tehty myös kansalaisaloite.
Kuopiossa tunne- ja vuorovaikutustaitoja lukuvuosina 2017-2018 ja 2018-2019 lähdettiin toteuttamaan draamalähtöisesti niin opettajille, oppilaille kuin huoltajille. Kyseessä oli Osaavat opettajat – onnelliset oppijat -hankkeen osahanke ”Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen draamakasvattajan tuella opettajille ja 4. ja 8. luokan oppilaille” (https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/oooo/tjvo). Hankkeeseen osallistuneiden koulujen koko opetushenkilöstö perehdytettiin draaman työtapojen käyttöön tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksessa.
”Draamatyöskentelyä pitää päästä kokeilemaan ja kokemaan itse, jotta työtavan omaksuminen omaan työhön voisi olla mahdollista”, toteaa hankkeen suunnittelussa ja opettajien kouluttamisessa toiminut draamaopettaja Sanni Swahn.
Yhteisen koulutuksen jälkeen hankkeeseen ilmoittautuneet opettajat jatkoivat draamakasvattajan kanssa yhteistyötä, joka sisälsi oppituntien suunnittelua sekä yhteisopetusta opettajan omilla oppitunneilla. Oppitunneilla yhdistettiin tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta oppiaineiden muihin sisältöihin noin kymmenen oppitunnin verran. Tämän jälkeen opettajallaan oli käytössään erilaisia oman ryhmän tai ryhmien kanssa kokeiltuja harjoituksia sekä ajatus siitä, miten draaman työtapojen käyttöä voisi jatkaa omassa opetuksessaan. Saadun palautteen perusteella hankkeeseen osallistuneiden opettajien kynnys käyttää draaman työtapoja madaltui. Yhtenä tekijänä tässä he mainitsivat hankkeessa tuotetun oppimateriaalin ja harjoituspankin. Opettajien kanssa suunnitellut draamaharjoitukset on koottu Kokeillaan itse! -oppaaksi (https://peda.net/kuopio/muu-toiminta/kulttuuripolku/kokeillaan-itse).
Oppilaista hankkeen palautteeseen vastasi noin 170 kahdeksasluokkalaista, joista noin 60% piti oppiaineen oppimista draaman avulla hyödyllisenä; noin 40% oppi oppiaineen sisältöjä paremmin kuin normaalisti; ja noin 60% mielestä ”tällaisia tunteja” voisi olla lisää. Kysyttäessä, mitä hyötyä draamasta oli oppiaineen opiskelussa, valtaosa oppilaista vastasi: ” Asiat jäivät paremmin mieleen”, ”Oppi paremmin / rennommin”, ”Uudenlaiset ja erilaiset tavat opiskella”, ”Kehittyi esiintymisessä”, ”Oppi käytännön kautta” ja ”Yhteistyötaidot kehittyi”.
Draama on tunnetta
Itse kokisin, että nostamalla draama omaksi oppiaineekseen, voitaisiin vastata tarpeeseen oppia tunne-ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi olisi tärkeää, että ainetta opettavalla opettaja olisi osaamista draaman työtapojen käyttöön. Oppimateriaaleihin ja opettajan oppaaseen liitetyt draamaharjoitukset tai ilmaisuharjoitukset ovat usein irrallisia, eikä niiden avulla päästä vielä hyödyntämään kokonaisvaltaisesti draaman mahdollisuuksia opetuksessa. Draamatyöskentely vaatii onnistuakseen ryhmältä tiettyjen työskentelyn periaatteiden hallintaa ja vasta työskentelytapojen vakiintuessa harjoituksista alkaa muodostua omakohtaisia ja aidosti kokemuksellisia, jolloin esimerkiksi oppilaan taito ottaa asiaan erilaisia näkökulmia ja ajatella asiasta vaikkapa kriittisesti, mahdollistuu.
Draamassa puhutaan elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden mahdollistavasta ”esteettisestä kahdentumisesta” jolloin osallistuja ikään kuin elää kahta hetkeä päällekkäin. Luokkahuonetodellisuuteen lisätään fiktiivinen ulottuvuus, jolloin oppilas alkaa elää, seurata tai toimia myös tässä ulottuvuudessa. Draaman työtavat eivät ainoastaan opeta tunteita, vaan myös herättävät tunteita. Tunteiden mukanaolo mahdollistaa pysyvien muistijälkien syntymisen. Draama herättää omaa ajattelua ja osallistaa lähes väistämättä osallistujan jollakin tasolla. Jopa ainoastaan samassa tilassa oleminen ja tapahtuvan seuraaminen voi olla merkityksellistä ja herättää omaa ajattelua.
Draamassa voidaan käsitellä erilaisia kysymyksiä draamatarinoiden muodossa ja etäännyttää aihetta tarvittaessa roolihahmojen kautta. Eettisiä kysymyksiä ja näkökantoja voidaan kokeilla ja testata. Draaman eri genret toimivat erilaisissa tilanteissa. Forum-teatteri antaa oivan mahdollisuuden kokeilla toimimista erilaisissa kouluarjen ristiriitatilanteissa, improvisaatio vapauttaa ryhmän luovuutta, pelit ja leikit vapauttavat tunnelmaa ryhmäytyessä, draamaprosessiin eläytyminen vahvistaa ryhmän yhteishenkeä ja vuorovaikutus- sekä keskustelutaidot vahvistuvat ryhmän selvitessä yhdessä läpi draamaprosessin erilaisten tehtävien ja haasteiden. Draama tarkoittaa harvoin yhdessä käsikirjoitettavaa ja esitettävää näytelmää vaikka koulumaailmassa draama edelleen liitetään vahvasti esittämiseen.
Mitä jos ?
Entä jos draama saataisiin seuraavaan tuntijakouudistukseen mukaan omaksi oppiaineekseen? Mitä jos draamalla olisi oma opetussuunnitelmansa? Hyvänä pohjana voisi toimia vaikkapa teos Yhtä draamaa, Oulun kaupungin draamaopetussuunnitelma laajennettuna jakso- ja tuntisuunnitelma malleilla. Entäpä jos opettajat täydennyskouluttautuisivat draaman käyttöön draamakasvatuksen aineopintojen verran tai koulut palkkaisivat draamapedagogeja tai teatteri-ilmaisun ohjaajia kouluille aineen tuntiopettajiksi? Voisivatko draamatunnit toimia hyvänä jatkumona varhaiskasvatuksessa aloitetuille tunneharjoituksille ja draamaleikeille? Jos luokat toteuttaisivat erilaisia draamakokonaisuuksia ja prosessit tarjoaisivat oppilaille mahdollisuuden käsitellä vaikeitakin asioita ja antaa omille tunteilla näkyvä muoto, voisiko koulujen ilmapiiri parantua? Kun tunne- ja vuorovaikutustaidot kehittyisivät työskentelyn lomassa, kiusaaminen vähenisi lasten oppiessa ymmärtämään ja sietämään erilaisuutta. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle voitaisiin suunnitella tietty kuntoutuksellinen tavoite, johon draamaharjoitukseen osallistumalla tähdättäisiin. Draamatoimintaan osallistumista arvioitaisiin siihen kehitetyillä työvälineillä ja täten voitaisiin seurata lapsen vuorovaikutus-, ilmaisu ja tunnetaitojen kehittymistä. Draaman työtavoilla voitaisiin rakentaa mok-viikkoihin entistä paremmin juonellinen punainen lanka ja lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä.
Voisiko draamatyöskentelyssä toimiminen lisätä myös pettymysten sietoa, positiivisen ja kehitykseen tähtäävän kritiikin vastaanottoa, muiden huomioon ottamista sekä pitkäjänteisyyttä, joita tarvitaan muillakin oppitunneilla ryhmässä toimittaessa? Onko mahdollista, että draaman työtapojen tullessa tutusti draamaharjoituksia voitaisiin käyttää helposti myös muiden oppiaineiden opetusmenetelmänä? Voisiko toiminnallisten ja helppokäyttöisten draaman työtapojen kuten kuuman tuolin käyttö lisätä kiinnostusta oppiainetta niiden koulukielteisen oppilaiden kohdalla, jotka kokevat lukemiseen ja kirjoittamiseen pohjautuvat työtavat tylsiksi tai vaikeiksi ja jotka kokevat oppivansa parhaiten liikkeen tai tekemisen ollessa mukana oppimistapahtumissa? Voitaisiinko draamatarinoiden muodossa lisätä kateissa olevaa innostusta tarinoita ja lukemista kohtaa? Voisiko erilaisiin rooleihin eläytyminen lisätä empatiataitoa?
Selvää on, että maailma on tullut pirstaleisemmaksi ja jatkuvassa mediatulvassa lasten identiteettiin sekä pitkäjänteisyyteen liittyy paljon uusia haasteita. Draamatyöskentelyssä pääsääntöisesti unohdetaan teknologia ja keskitytään ihmisen väliseen vuorovaikutukseen. Draaman tärkeisiin tehtäviin lukeutuu erilaisten vahvuuksien huomaaminen, hyväksymisen lisääminen sekä myös nykyajassa tärkeä taito jäsentää ymröivää maailmaa. Draamakasvatuksen toiminnalliset tekniikat osallistavat persooniltaan erilailla toimivia yksilöitä, tarjoavat erilaisia keinoja toimia kokonaisuudessa ja rakentavat kaikille kokemusta siitä, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa lopputulokseen. Tämä lisää kokemusta minäpystyvyydestä ja vaikuttaa kokemukseen siitä, että omilla teoilla on vaikutusta. Myös uuden opsin keskeisinä tavoitteina on nimenomaan oppilaan oman aktiivisuuden vahvistaminen, opiskelun merkityksellisyyden kokeminen sekä onnistumisen kokemusten mahdollistaminen kaikille. Ehkäpä jo seuraavassa tuntijakouudistuksessa?
LÄHTEET
Iltasanomat 30.8.2021 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html
YLE 3.12.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11092248
https://www.oaj.fi/politiikassa/tuki-toimivaksi-kolmiportaista-tukea-varhaiskasvatuksesta-toiselle-asteelle/
https://www.oaj.fi/contentassets/281703604bbd4733b735bcb904724dab/oaj_kolmiportainentuki_netti.pdf
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/oecd-tutki-helsinkilaislasten-tunne-ja-vuorovaikutustaitoja
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px|||||” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ custom_margin=”50px||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-2.png” title_text=”Sivunvaihto (2)” _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”||||false|false” box_shadow_style=”preset1″ global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_blurb title=”Eeva SAHA” image=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/FIDEA-lehden-henkilokuvat.png” alt=”Eeva Saha – FIDEA-lehden toimituskunta” image_icon_width=”128px” content_max_width=”1100px” _builder_version=”4.16″ header_level=”h6″ header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_font_size=”30px” body_font=”||||||||” body_text_align=”center” body_font_size=”19px” body_line_height=”1.3em” text_orientation=”center” custom_padding=”|12px||12px|false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_radii_image=”on|70px|70px|70px|70px” box_shadow_style=”preset4″ box_shadow_horizontal=”0px” box_shadow_vertical=”0px” image_max_width=”128px” locked=”off” global_colors_info=”{}”]
Eeva Saha on draamapedagogi ja laaja-alainen erityisopettaja. Hän kuuluu FIDEAn vuoden 2022 hallitukseen. Eeva aloittelee tänäkin keväänä Mukulateatterin ohjaustaan Etelä-Pohjanmaalla ja toimii alueella lasten teatterikerhojen ohjaajana.Eevalta on ilmestynyt esikoisteos Voimadraamaa (Draamatyö 2016)
[/et_pb_blurb][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]