[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” text_font_size=”34px” min_height=”0px” global_colors_info=”{}”]
”Oivalsin, että kaikki on mahdollista draamassa”
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Johdanto
Tutustuin prosessidraamaan, sen tekemiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen draamakasvatuksen opintojeni kautta. Työtapa vaikutti kiinnostavalta ja houkuttelevalta sekä sangen monikäyttöiseltä. Pääsin myös opintojeni myötä kokeilemaan prosessidraaman ohjaamista omalle opintoryhmälleni. Opinnoissa lähijaksojen aikataulut olivat napakat, joten pääsin kokeilemaan vain muutamia osioita omasta prosessidraamasta. Halusin saada kokemuksen prosessidraaman ohjaamisesta alusta loppuun. Olen luokanopettaja ja tällä hetkellä opetan neljättä luokkaa. Halusin lähteä selvittämään, miten prosessidraama työtapana sopii perusopetuksen arkeen elävöittämään opetusta sekä tekemään oppiainessisällöstä enemmän ilmiön ja opiskelusta ilmiöpohjaista ja kokonaisvaltaista. Voiko prosessidraama olla työkaluna oppimisessa ja miten oppimistavoitteet saavutetaan prosessidraaman avulla? Halusin saada palautetta oppilailta siitä, mitä he pitivät prosessidraama työskentelystä ja mitä he kokivat oppineensa draamassa.
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Draamakasvatus
Toimivan opettaja-oppilas-suhteen taustalla ovat hyvät vuorovaikutustaidot. Draaman opettamisen haasteena on draaman erityispiirteet, koska draaman tekeminen on toiminnallista, luovaa ja vahvasti vuorovaikutuksellista. Työskentelyvälineenä on oppijan oma mieli ja keho, näin ollen oppiminen on myös hyvin henkilökohtainen tapahtuma. Oppimisen edellytys onkin turvallinen ilmapiiri. Koululuokissa on monenlaisia oppijoita ja erilaisia tuen tarpeita. Draama soveltuu hyvin erilaisille oppijoille, mutta he haastavat opettajaa eri tavalla. Opettajan tärkeä tehtävä onkin kiinnittää huomioita omaan statukseensa. Opettajan on ansaittava oma asemansa positiivisen tekemisen kautta. Draamaopettajalta vaaditaan hyvää suunnittelua. Opettajan pitää miettiä selkeät tavoitteet ja sisällöt toiminnalle, mutta niiden tulee olla joustavia ja helposti muunneltavia. Luova toiminta edellyttää opettajalta sensetiivisyyttä ja responsiivistä pedagogiikkaa. Draamassa toimitaan avoimessa oppimisympäristössä, tyhjä tila ja oppilaiden keskinäinen vapaa kommunikaatio sekä yllättävät ratkaisut haastavat draamaopettajan ja oppilasryhmän keskinäistä vuorovaikutustilannetta. (Toivanen 2015, 31─ 33.)
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-4.png” title_text=”Sivunvaihto (4)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Draamakasvatus työtapana perusopetuksessa
Koulun tärkein tehtävä on kasvattaa oppilaista terveen ja hyvän itsetunnon omaavia kansalaisia. Uuden opetussuunnitelman myötä pyrittiin kehittämään koulun ilmapiiriä sekä luopumaan vanhanaikaisesta oppimiskäsityksestä. Mikäli koulun päätavoitteena on oppilaan sosiaalisen kehityksen ja persoonallisuuden kasvun tukeminen, tarvitaan kouluun oppilasta eheyttävää prosessia ja sen mukaista toimintaa. Draamapedagogiikka voisi toimia eheyttäjänä, sillä sen avulla voidaan harjoitella ryhmätyötaitoja, itsetunnon kehittymistä, oman ilmaisun kehittämistä. Draama toimii syventäjän ja elävöittäjänä. Draama on taideaine mutta myös arvokas opetusmenetelmä. Draamalla on laaja pedagoginen ulottuvuus, mutta myös sosiaalinen, psykologinen ja esteettinen ulottuvuus. Mikäli draamaa toteutettaisiin monipuolisesti useissa eri oppiaineissa, koulu voisi olla innostavampi ja syvällisesti opettava paikka, jossa huomioidaan erilaiset oppijat. (Kanerva & Viranko 1997, 1091─11.)
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Tutkimus
Tämä tutkimus toteutettiin helmikuussa 2022, työpaikallani eräässä koulussa Päijät-Hämeessä. Tutkimukseen osallistui 4-luokan oppilaita kahdesta eri luokasta. Toteutin prosessidraamatyöskentelyn omassa sekä työparini luokassa. Käytin yhden kokonaisen päivän prosessidraaman tekemiseen molemmissa luokissa. Työskentelimme molemmissa luokissa 9─13.00. Pidimme pitkän ruokatauon ja yhden lyhyen välitunnin työskentelyn lomassa. Olin rytmittänyt tekemiset ja työtavat huomioiden tuon ruokatauon ja välitunnin. Prosessidraamasta seuraavalle päivälle olin jättänyt yhden työtavan, joka oli kirjeen kirjoittaminen. Oppilaat asettuivat prosessidraaman päähenkilön asemaan ja kirjoittivat mitä hänelle kuuluu nyt, kun oppilaiden tapaamisesta on kulunut aikaa puoli vuotta. Itse tutkimusaineiston keräsin kahden luokan oppilailta. Kyselyssä oli neljä avointa kysymystä liittyen prosessidraamatyöskentelyyn.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto.png” title_text=”Sivunvaihto” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”0px||||false|false” custom_padding=”0px||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”0px||0px||false|false” custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”]
Tutkimuskysymys ja kohderyhmä
Tutkimuskysymys tässä tutkimuksessa on: Voiko prosessidraama olla työkaluna oppimisessa ja miten oppimistavoitteet saavutetaan prosessidraaman avulla? Lisäksi halusin saada palautetta oppilailtani siitä, mitä he pitivät prosessidraama työskentelystä ja mitä he kokivat oppineensa draamassa. Tutkimuksen kohderyhmänä on 4-luokan oppilaat. He ovat iältään 10-vuotiaita, muutama oli ehtinyt täyttää 11-vuotta. Omassa luokassani oli kyseisenä päivänä paikalla 15 oppilasta ja naapuriluokassa oli 16 oppilasta.
Aineisto ja sen keruu
Tutkimukseni suunnittelu lähti siitä, että halusin kokeilla jotakin draaman työtapaa nähdäkseni, voiko draaman avulla saavuttaa opetussuunnitelmassa annettuja tavoitteita. Valitsin koulun puolelta oppiaineeksi uskonnon ja sieltä jakson, joka oli nimetty: Sydämen valintoja. Tuo jakso sisältää viisi kappaletta ja niiden teemat olivat: Yhteistyö, hienotunteisuus, suvaitsevaisuus, vastuu valinnoista ja kiusaaminen. Tutkittuani noiden kappaleiden oppiainessisällöt ja aiheet, päädyin siihen lopputulokseen, että tuon jakson keskeisimmät teemat ovat yhteistyö ja erilaisuuden sietäminen. Nämä kaksi teemaa ovat ne keskeiset sisällöt, jotka vaikuttavat muiden aihealueiden taustalla. Käytin Satu Ikkalan valmista prosessidraamaa nimeltä: Hirviö, joka ei uskonut itseensä. Muokkasin hieman tuota valmista prosessidraamaa ja sen työtapoja, omalle oppilasryhmälleni sopivaksi. Tämän jälkeen varasin kahdelle luokalla, omalle ja rinnakkaisluokalla yhden kokonaisen koulupäivän, jolloin pitäisin prosessidraaman. Tämän lisäksi olin varannut molemmille luokille seuraavaksi päiväksi aikaa, jolloin vielä toteutimme yhden työtavan: kirjeen kirjoittamisen roolihenkilön näkökulmasta, kun aikaa oli fiktiivisesti kulunut puoli vuotta. Tuota kirjettä varten olin antanut oppilaille tukikysymyksiä, jotta he pääsivät kirjoittamisen alkuun. Tämän jälkeen teetin oppilaille kyselyn, jossa he saivat kertoa omia kokemuksiaan prosessidraamatyöskentelystä.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”0px||0px||false|false” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” global_colors_info=”{}”]
Tutkimustulokset
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Prosessidraama-taulukko-mita-asioita-jai-mieleen.jpg” title_text=”Prosessidraama-taulukko-mita-asioita-jai-mieleen” align=”center” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Prosessidraama-taulukko-mita-opit-prosessidraamassa.jpg” title_text=”Prosessidraama-taulukko-mita-opit-prosessidraamassa” align=”center” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Prosessidraama-taulukko-opitko-jotain-uutta.jpg” title_text=”Prosessidraama-taulukko-opitko-jotain-uutta” align=”center” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Prosessidraama-taulukko-voiko-opittuja-asioita-hyodyntaa.jpg” title_text=”Prosessidraama-taulukko-voiko-opittuja-asioita-hyodyntaa” align=”center” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Prosessidraama-taulukko-poiminnat-tutkimuksesta.jpg” title_text=”Prosessidraama-taulukko-poiminnat-tutkimuksesta” align=”center” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-4.png” title_text=”Sivunvaihto (4)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Johtopäätökset
Ensimmäisessä kysymyksessä: Mitä jäi draamasta mieleen, oli vastausten perusteella oppilaille jäänyt positiivinen tunnelma. Pääsääntöisesti tekeminen oli kivaa, vaikka muutaman mielestä se oli myös outoa, mikä on myös ymmärrettävää, sillä oppilaat tekivät ensimmäistä kertaa prosessidraamaa. Erilaisten vastausten hajontaa selittää draaman luonne. Draamassa työkaluna on oma keho ja mieli ja draaman kokemus on hyvin henkilökohtainen tapahtuma ja oppimiskokemus.
Mitä opit draamassa? Oli toinen kysymys. Yksi iso ryhmä oli se, joka koki, ettei oppinut mitään. Tuo vastaus on täysin ymmärrettävä, sillä moni 10-vuotias mieltää oppimiseksi jonkin uuden konkreettisen taidon esimerkiksi murtolukujen yhteenlaskun. Draamassa oppiminen on leikittelevää ja oppiminen perustuu kokemukseen, mikä on työtapana hyvin erilainen ja siitäkin syystä on ymmärrettävää, etteivät oppilaat miellä oppineensa mitään. Ilahduttavaa oli se, että mainintoja opituista asioista oli monia.
En oppinut mitään uutta oli eniten vastattu vastaus kolmanteen kysymykseen. Yksi suuri vaikutus lienee sillä, että olin laatinut liian samantyyppisen kysymyksen. Oppilaiden oli hankala mielessään hahmottaa mitä oli opittu ja mitä mahdollisesti uutta oli opittu. Toki osa oppilaista oli osannut tuohon vastata ja siitä kertoo muiden vastausten suuri hajonta. Draamassa oppiminen on oivaltamista ja merkitysten ymmärtämistä. Tunne-elämän kokemus ja ymmärrys liittyy vahvasti draaman tekemiseen ja sitä kautta oppimiseen. Tutkijana saatoin vastauksista havaita näitä kokemuksia, mutta 10-vuotias 4-luokkalainen ei osaa sitä vielä sanoiksi pukea.
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Viimeisestä kysymyksestä voi havaita, että joillekin oli hankala tuoda prosessidraama omaan arkeen, siitä kertoo kuusi tyhjää vastausta. Näytteleminen ja roolissa olo nähtiin luontevina vastauksina, mihin draaman taitoja voisi hyödyntää. Draama luonne oli oivallettu näissä vastauksissa, draamassa hyödynnetään teatterin keinoja ja elementtejä, siksi oppilaiden oli se luonteva sijoittaa näytelmän tekemisen yhteyteen. Moni oli kuitenkin saanut hyviä oppimiskokemuksia ja oivalluksia työskennellessään draamassa. Nämä vastaukset kertovat siitä, että oppilaat kasvavat ja kehittyvät eri tahdissa, ja jokainen opiskelee omassa lähikehityksen vyöhykkeellä ja näin ollen nuo kokemukset ja kokemusten ymmärtämisen tasot vaihtelee.
Verratessani tuon uskonnon jakson tavoitteita ja oppilailta saamiani vastauksia, voin todeta, että prosessidraaman tekeminen ylitti kaikki odotukset. Tutkimustuloksissa nousi esiin hienoja ajatuksia, oivalluksia ja oppimiskokemuksia, joita ei olisi voinut mitenkään oppia oppikirjaa lukemalla ja tehtäviä tekemällä. Tämä seikka todistaa sitä asiaa, että draaman käyttö toimii oppimisen syventäjänä, eheyttäjänä ja elävöittäjänä, sekä draaman avulla mahdollistuu taiteellisuuden ja luovuuden kehittäminen.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto.png” title_text=”Sivunvaihto” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Pohdinta
Oma tulkintani ja vastaukseni asetettuihin tutkimuskysymyksiin on, että draaman työtavat ja esimerkiksi prosessidraama sopii hyvin yhdeksi työtavaksi kouluun. Draaman avulla on mahdollista elävöittää opetusta ja opiskelua ja saada siitä enemmän ilmiöpohjaista opiskelua. Tutkimustuloksistani voi hyvin havaita, ettei tavoitteista tarvitse olla huolissaan, sillä ne ovat helposti saavutettavissa. Tutkimuksestani voi havaita, tavoitteiden lisäksi oli saavutettu paljon muita tärkeitä asioita. Prosessidraamasta voi myös oppia ja oivaltaa paljon erilaisia asioita, joita tarvitaan elämässä ollessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa muiden ihmisten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteistyötaidot, hienotunteisuus ja erilaisuuden sietäminen.
Oppilaille teettämäni tutkimus oli mielenkiintoista luettavaa. Vaikka lähes jokaiseen kysymykseen tuli niitä vastauksia, ettei olla mitään opittu tai oivallettu oli kuitenkin tuplasti enemmän niitä herkullisia vastauksia, joissa oli opittu ja oivallettu jotain todella tärkeää. Minua ilahdutti eniten se, että oppilaat olivat pitäneet prosessidraaman tekemisestä ja se oli ollut heistä mielenkiintoista ja hauskaa. Toinen seikka, josta olin hyvilläni oli juuri ne asiat, mitä oppilaat kertoivat oppineensa: ryhmätyötaidot, toisen kuunteleminen ja erilaisten näkökulmien ymmärtäminen.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ custom_margin=”70px||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”||||false|false” box_shadow_style=”preset1″ global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_blurb alt=”Piia Kleimola – henkilökuva” image_icon_width=”128px” content_max_width=”1100px” _builder_version=”4.18.0″ header_level=”h6″ header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_font_size=”30px” body_font=”||||||||” body_text_align=”center” body_font_size=”19px” body_line_height=”1.3em” text_orientation=”center” custom_padding=”|12px||12px|false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_radii_image=”on|70px|70px|70px|70px” box_shadow_style=”preset4″ box_shadow_horizontal=”0px” box_shadow_vertical=”0px” image_max_width=”128px” locked=”off” global_colors_info=”{}”]
Tia Tommola
Tia Tommola on luokanopettaja, joka kokeilee tänä vuonna tuoreita draamasiipiään ekaluokkalaistensa sekä yläkoulun ilmaisutaidonryhmän kanssa.
[/et_pb_blurb][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]