[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||32px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Yhdenvertainen taideopetus?
Kaiken kasvatuksen perimmäinen päämäärä on mielestäni itsetunnon vahvistaminen. Opetuksessa se toteutuu oppilaan tunnistaessa ja päästessä kehittämään omia kiinnostuksen kohteitaan. Omaksi itseksi tullaan osana yhteisöä; muiden avulla kohtaamme itsemme. Taiteet ja erityisesti teatteri, antavat oivallisen mahdollisuuden kokemukselliselle ihmisyyden tarkastelulle ja oppimiselle. Sitä hyvää tulisi saada jokaisen lapsen ja nuoren kokea, turvallisesti, ammattitaitoisessa ohjauksessa ja innostavassa ilmapiirissä. Olisiko siis vastaus tähän painotetun opetuksen luokkien purkaminen, kuten Helsingissä nyt suunnitellaan?
Loikkaan perusopetuksesta lukioon ja vuoteen 1996, jolloin tehtiin ensimmäiset kokeilut valtakunnallisessa teatterin lukiodiplomissa. Silloinen Opetushallituksen ylitarkastaja Inari Grönholm piti tärkeänä, että ilmaisutaito/ teatteri /draama /esittävät taiteet otettaisiin mukaan valtakunnallisiin lukiodiplomeihin, jotta opiskelijalla olisi monipuolisemmat mahdollisuudet sekä kehittää että osoittaa taiteellista harrastuneisuuttaan ja osaamistaan. Puun latvasta lähtemiseen oli syynsä: diplomijuna oli käynnistymässä ja siihen hyppäämällä pystyttiin luomaan paineita diplomin mahdollistavalle opetukselle: lukioon tuli saada vähintään kolme teatterin diplomia edeltävää kurssia ja niille valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt; perusopetukseen tuli saada lukio-opintoja edeltävät teatteriopinnot; teatterialan opettajakoulutusta tuli kehittää sekä pätevöittämiskoulutuksen (mm. äidinkielen opettajat) että oman aineenopettajakoulutusohjelman avulla.
27 vuoden ajan on luotu lukiodiplomijärjestelmää, jota nyt kehitetään musiikki, kuvataide ja liikunta edellä pyrkimyksenä mahdollistaa näiden kolmen oppiaineen diplomitöiden suorittaminen jokaisessa lukiossa. Muut taide- ja taitoaineet ovat toissijaisessa asemassa. Kyseisten kolmen oppiaineen ylivoima nähtiin jo edellisessä yhdenmukaistamisessa, kun diplomeihin sisällytettiin portfoliot. Teatterityössä keskiössä ja arvioinnin kohteena ovat itse taiteellinen työ ja sen arviointi, ei portfolio, mutta kun kehittämistyöryhmän ohjeistukseen lisäämä portfolio havaittiin, oli liian myöhäistä ottaa sitä enää teatteridiplomista pois.
Uusimmassa suunnitelmassa (OPH-5219-2021: LAADUKAS JA LUOTETTAVA LUKIODIPLOMI. Esitys lukiodiplomien kehittämissuunnitelmaksi 2023-2026 ) mennään vielä pidemmälle tuntematta teatterin ominaislaatua: siinä pohditaan kaksiportaista arviointia, jossa ensimmäinen vaihe voitaisiin toteuttaa opiskelijan omassa koulussa ja toisen vaiheen hoitaisivat erityisen tehtävän saaneitten lukioitten kehittäjälukiot. Digitaalista arviointia visioidaan yhdeksi vaihtoehdoksi. Jokainen teatteria tehnyt ymmärtää, ettei läsnäolon, hetken taidetta voi tallentaa siten, että alkuperäinen teos enää aidosti toteutuisi. Tallenne on tallenne, ja monikamerataltiointi ja sen editoitu versio muodostaa jo oman, uuden ja itsenäisen taideteoksen. Kun diplomikäytänteiden kehittämisen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta korvata yksi ylioppilastutkintoaineen koe lukiodiplomilla, on selvää, että yhdenvertaisuuden vuoksi kaikki nykyisiä lukiodiplomeja toteuttavat oppiaineet on saatava mukaan kehittämistyöhön alusta alkaen.
Samaan aikaan, kun erityistehtävälukioille tai ainakin niiden kehittäjälukioille suunnitellaan diplomiarviointiin liittyviä tehtäviä ja lisäresursointia, OKM visioi ( OKM julkaisuja 2022-43: Lukiokoulutuksen laatustrategia) erityistehtävälukioiden rahoituksen lopettamista ja summan jakamista kaikille maamme lukioille. Kallion lukio, Turun klassillinen lukio ja Tampereen yhteiskoulun lukio laativat ilmaisutaidon erityistä tehtävää toteuttavina lukioina yhteisen lausunnon nykyisen käytännön jatkamisen puolesta. Lausunto pohjaa vuosikymmenten kokemukseen ja nostaa esiin erityistehtävän tarjoamia hyötyjä niin opiskelijalle kuin yhteiskunnalle. Yhtäältä siis lukioille ollaan antamassa, toisaalta ottamassa pois resursseja erityisen tehtävän toteuttamiseen ja tämä ristiveto heijastelee hyvin taideopetuksen tilannetta laajemminkin kouluissamme.
Ymmärrän resurssien niukkuuden, ymmärrän vanhempien huolen, ymmärrän opettajien huolen, ymmärrän tutkijoiden huolen, ymmärrän lasten ja nuorten hädän ryhmässä, jossa ei ole turvallista olla, ymmärrän eriarvoistumisen pitkäkantoiset seuraukset. Ja entistä vahvemmin ymmärrän yhteistyön tarpeen: kehittämisen ytimessä on oltava oppilaat ja opiskelijat ja heidän etunsa. Päätöksissä on kuultava nuoria, heidän vanhempiaan ja opettajia, jotka viime kädessä kouluissa tapahtuvaa opetusta suunnittelevat ja toteuttavat. Tarvitaan kokemusasiantuntijoita ulkopuolisten tutkijoiden ja suunnittelijoiden rinnalle pohtimaan painotetun opetuksen purkamisen sijaan vaihtoehtoisia toimintatapoja, joilla painotetut luokat eivät jää irrallisiksi, elitistisiksi saarekkeiksi, mutta joissa säilyy kyseiseen painotukseen hakeutuneiden oppilaitten oppimismotivaatio. Lukioissa näen tärkeänä yhteistyön taiteen perusopetuksen kanssa.
Taide- ja taitoaineiden painotetun opetuksen hajauttaminen on näennäinen keino segregaation ehkäisyssä. Koulujen on avauduttava ympäröivään yhteiskuntaan entistä enemmän, vain siten voidaan oikeasti lisätä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia ja tukea ihmisyyden vahvistumista. Tätä avautumista fidealaiset ammattitaidollaan voivat osaltaan edistää.
[/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Kiitokset
Viime toimintavuonna yhdistys on pyrkinyt vakauttamaan sen tarkoitusta, vakauttamaan sen toimintaa ja edistämään monin eri tavoin draama- ja teatteriopetusta. Merkittävin ponnistus oli yhdistyksen historian kokoaminen kirjan kansien väliin! Sydämellinen kiitos siitä historiikkihankkeen alkuunpanijalle ja toimittajalle Tintti Karppiselle, toimittaja Mari Rusi-Pyyköselle, kustannustoimittaja Raija Airaksiselle ja toimituskuntaan heidän lisäkseen kuuluneille Hannu Heikkiselle, Maissi Salmelle, Anne Sandströmille ja Pirjo Vaittiselle. Lämmin kiitos myös kaikille kirjan artikkelien kirjoittajille!
Vuoden vaihteessa vaihtui myös hallitus. Uusina hallituksen varsinaisina jäseninä aloittivat Raija Airaksinen (lehden päätoimittaja), Ullariikka Koskela, Noora Peltokukka ja Hanna Saari (taloudenhoitaja) ja vanhoina jäseninä jatkavat puheenjohtajan lisäksi Ritva Aalto (sihteeri) ja Mari Rusi-Pyykönen (varapuheenjohtaja). Varajäseneksi siirtyi Eeva Saha, joka jatkaa lehden toimituskunnassa. Monivuotisen hallitustyönsä jättivät Tintti Karppinen ja Anne Sandström; heille suurkiitos kaikesta yhdistyksen eteen tehdystä työstä niin hallituksessa kuin sen ulkopuolellakin!
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ custom_margin=”70px||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”||||false|false” box_shadow_style=”preset1″ global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_blurb image=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/03/annemari.jpg” alt=”Piia Kleimola – henkilökuva” image_icon_width=”128px” content_max_width=”1100px” _builder_version=”4.18.0″ header_level=”h6″ header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_font_size=”30px” body_font=”||||||||” body_text_align=”center” body_font_size=”19px” body_line_height=”1.3em” text_orientation=”center” custom_padding=”|12px||12px|false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_radii_image=”on|70px|70px|70px|70px” box_shadow_style=”preset4″ box_shadow_horizontal=”0px” box_shadow_vertical=”0px” image_max_width=”128px” locked=”off” global_colors_info=”{}”]
Puheenjohtaja Annemari Untamala
[/et_pb_blurb][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]