Teatterin lukiodiplomi

Lukion teatteriopetuksen kannalta on 1990-luvulta asti voitu lähteä siitä, että lukion päätteeksi saataviin todistuksiin kuuluva teatterin (aluksi ilmaisutaidon ja draaman, sitten teatteritaiteen) lukiodiplomien näytön ja kirjallisen työn arvioinnista annettava todistus kertoo keskeisen lukion teatteriopetuksen tavoitteista. Lukiodiplomi edellyttää kolmen koulun opetussuunnitelmassa määritellyn lukiokurssin suorittamista, joten sen kautta ohjataan lukion teatteriopetusta.

Lukiodiplomit saatiin lukion opetussuunnitelman perusteisiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 valtakunnallisina soveltavina kursseina ja uudelleen vuonna 2019 kahden opintopisteen laajuisina moduuleina. Vuonna 2018 lukiolain (714/2018) yhteydessä käytiin keskustelua lukiodiplomien kehittämisestä sivistysvaliokunnassa ja OAJ:ssa. Vuoden 2019 lopulla perustettiin selvitystyöryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi ja kehittää niitä niin, että ne voitaisiin liittää ylioppilastutkintoon. Lukiodiplomiselvitystyöryhmä jätti raporttinsa Lukiodiplomiselvitys 2020 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:34) 12.1.2021, ja siitä pyydettiin lausuntoja Lausuntopalvelun kautta 26.2.2021 mennessä.

Ongelmat lukiodiplomin selvitystyössä

Työryhmän ehdotukset perustuvat suppealle kohderyhmälle osoitettuihin kyselyihin, joihin vastasi vain osa lukioiden rehtoreista ja koulutuksen järjestäjien edustajista. Asiantuntijoina ei ole kuultu yliopistojen ja korkeakoulujen lukiodiplomien kehittämiseen osallistuvia taustalla olevan akateemisen tiedonalan edustajia, eikä muita koulutuksen ja yhteiskunnan kehittämisen tai tulevaisuuden työelämän, taidemaailman tai terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita.

Teatteriopetuksen antamisesta kouluissa ja lukiodiplomin edellyttämien kurssien järjestämisen laajuudesta ja kustannuksista ei saa selkeää kuvaa. Lukiodiplomiselvitystyöryhmän kyselyyn annettujen 132 lukion (yhteensä 377) vastausten perusteella teatterin lukiodiplomeja voi suorittaa 20 koulussa. Vuoden 2010 selvityksen mukaan teatterin lukiodiplomin suoritus oli mahdollista 64 ja yli puolessa kouluista tarjottiin teatterin lukiodiplomin suorittamiseksi edellytettyjen pohjakurssien minimimäärää (3) enemmän kursseja ja järjestettiin lukiodiplomikursseja (Hartikainen ja Ojala, Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:3).

Suomen draama- ja teatteriopetuksen liiton piirissä vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan teatterin lukiodiplomin suoritusmahdollisuuden tarjosi 159 lukiota yhteensä 349 koulusta; aineistona olivat koulujen internet-sivuilla olevat opetussuunnitelmat. Selvityksen mukaan 106 lukiota tarjosi vähintään kolme teatterikurssia ja 129 lukiota kaksi kurssia. (Lekander ja Metsälä 2019.)

 Tilastoinnin haasteet

Lukiodiplomien suorittamisesta ei ole saatavissa luotettavia tilastotietoja. Teatterin lukiodiplomin suorittamisesta saadut tiedot näyttävät kuitenkin kertovan toiminnan vakiintumisesta alusta lähtien. Vuonna 2010 oli selvitetty, että lukuvuonna 2000–2001 teatterin lukiodiplomin suorituksia oli suomenkielisissä kouluissa 123 (toisen lähteen mukaan 167), musiikin 41 (54) ja kuvataiteen 729 (741), seuraavana vuonna teatterin suorituksia oli 148 (193) ja sitä seuraavana 141 (188). Ruotsinkielisistä kouluista on tieto vuosilta 2002–2003 kahdesta suorituksesta. Vuoden 2010 kyselyssä saatiin lukuvuosien 2008–2010 osalta tilastoihin 165 (173) ja 188 (arvio) teatterin lukiodiplomien suoritusta, ruotsinkielisistä kouluista vuonna 2008–2009 on tieto 8 lukiodiplomista. Vuoden 2020 selvityksessä luotettavana pidettävä tieto on lukuvuoden 2018–2019 suorituksista lähteenä Opetushallituksen Koski-tietovarannon tieto 107. Lukiodiplomien suorittamisesta raportoineita kouluja oli kuitenkin vain 176, eli suorituksia on todennäköisesti enemmän.

Pätevien opettajien määrä

Lukiodiplomiselvitys 2020 -raportissa mainitaan teatterin lukiodiplomin järjestämisen ongelmana pätevien opettajien puute. Ilmaisutaidon, draaman, teatteritaiteen tai teatterin tunnustamisesta kolmanneksi lukion taideaineeksi on keskusteltu 1970-luvulta asti. Samaan aikaan suullisen esitystaidon yliopistonopettajat toivat sen opettajien koulutukseen. 1980-luvulta lähtien Jyväskylän yliopistossa on ollut oppiaineena pedagoginen draama ja draamakasvatus. Opettajankoulutus alkoi vuonna 1990 sekä opettajankoulutusyksikössä että täydennyskoulutuskeskuksessa (20+40 opiskelijaa). Avoimen yliopiston osalta draamakasvatuksen aineopinnot suorittaneiden määrä on vuosina 2017–2020 ollut 973.

Teatterikorkeakoulun antaman teatteriopettajan maisteritutkinnon on suorittanut vuosina 1997–2017 yhteensä 85 opiskelijaa ja teatteritaiteen maisterintutkinnon on vuosina 1997–2017 suorittanut 21 näyttelijää. Maisterintutkinnon voi suorittaa pääaineena Helsingin yliopistossa teatteritiede ja Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimus. Suomen draama- ja teatteriopetuksen liiton selvityksen mukaan Turun ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksen on vuodesta 1999 lähtien suorittanut 300 opiskelijaa. Noviassa vastaavat opinnot ruotsiksi suorittaneita on 160.

Draamakasvatuksen ja teatteriopetuksen alalla laajassa mielessä on 2000-luvulla tehty yli kolmekymmentä väitöskirjaa ja muutamia lisensiaatintutkimuksia sekä julkaistu runsaasti akateemisia artikkeleita eri yliopistoissa, eri tiedekunnissa ja eri tieteenaloilla.

Vetoomus teatterin puolesta

Teatterille tulee antaa oppiaineen asema valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Teatterin lukiodiplomin kehittämistyöhön on osoitettava yhtäläiset resurssit kuvataiteen, musiikin ja liikunnan lukiodiplomien kehittämisen kanssa. Lukiodiplomien kehittäminen yhden ylioppilastutkinnon kokeen suoritukseksi vaatii toteutuakseen laajaa sekä oppiaineitten yhteistä että oppiainekohtaista kehittämistyötä. Tarvitaan syventävää keskustelua laajemmalta pohjalta lukiodiplomitoiminnan ja lukion teatteriopetuksen kehittämiseksi.

Teatterin lukiodiplomitoimintaa omasta kokemuksestaan tuntevien opettajien ja tutkijoiden ryhmä on pyynnöstä laatinut asiasta muistion Opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Ryhmän puolesta
Pirjo Vaittinen