[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” min_height=”787px” custom_padding=”||3px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Toisintoimijana-kouluyhteisossa-kuvitus1.jpg” title_text=”Toisintoimijana-kouluyhteisossa-kuvitus1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||10px||false|false” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” text_font_size=”14px” min_height=”0px” global_colors_info=”{}”]
Kuva : Marcus Lindén
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” min_height=”219.5px” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” min_height=”128px” custom_padding=”||2px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Taiteilijavetoisesti, moniammatillisesti ja valtakunnallisesti toimivan Kuroa Kollektiivin Traumasensitiivinen teatterikonsepti vie kouluyhteisöihin Lasten Me Too –aihetta käsittelevän teatteriesityksen ja työpajat. Koska esitys on puheeksi ottamisen väline, pyrkii kollektiivi huolehtimaan myös siitä, että lasta / nuorta lähellä olevat aikuiset ovat kartalla. Tätä varten ennakkovalmisteluihin kuuluu mm. ammattilaisseminaarit sekä vapaaehtoiset vanhempainillat. Viisiportaisen palvelukonseptin päättää terapia-ammattilaisen tarvittaessa antama palveluohjaus, mutta riittääkö tämäkään varmistamaan sitä, ettei yksilö tipahda tuentarjoajatahojen muodostaman verkoston ohi.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Vuonna 2021 Suomessa tehtiin yli 2000 alaikäisiin kohdistuvaa seksuaalirikosilmoitusta. Se on viisi tai kuusi / päivä. Jokainen lapsen rajoja rikkonut teko on liikaa. Voimme kuitenkin puuttua vain siihen minkä huomaamme, joten jokainen ilmoitus on mahdollisuus toimia. Aihetta ympäröi kuitenkin vahva vaikenemisen kulttuuri. Tiedämme, että ilmoituskynnys on sitä korkeampi mitä läheisempi tekijä on uhrille tai tämän läheisille. Piilorikollisuudenkin määrä on siis huolestuttavan suuri.
Aloitin Lasten Me Too -aiheen parissa työskentelyn vuonna 2017. Runsaaseen tausta-aineistoon; haastattelumateriaaliin, tutkimustietoon ja Enna Airikin samannimiseen lastenkirjaan pohjaava, yläkouluikäisille, toisen asteen opiskelijoille ja nuorten arjessa vaikuttaville aikuisille suunnattu Korppipäinen mies –esitys valmistui vuonna 2020 ja sai ensi-iltansa Lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön monet kasvot –ammattilaisseminaarissa juuri ennen kuin korona pysäytti kaiken kiertuetoiminnan. Tänään, 26.9.2022, on viimein ensimmäinen kiertuekouluesitys. Vaisaaren yläkoulu Raisiossa on Suomen suurin yläkoulu, aloitan täältä. Täällä tulen viettämään arkeni marraskuun ensimmäisen viikon loppuun asti, sillä pelkästään työpajoja, joissa valitun aiheen ja esityksen herättämiä ajatuksia ja tunteita käsitellään pienryhmissä, tulee pidettäväksi liki 50 kappaletta.
[/et_pb_text][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2022/10/Toisintoimijana-kouluyhteisossa-mita-tarjontaa.jpg” alt=”Maalauksia ”Tutkimusmatkailijat”-aiheella. Kuva: Henna Moisio” title_text=”Toisintoimijana-kouluyhteisossa-mita-tarjontaa” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Vastuutaiteilijana roolissa ja roolitta
Roolissa vastuutaiteilija on uskottava vertainen ja roolitta turvallinen aikuinen ja ohjaaja. Me Kuroa Kollektiivissa koimme, että ”näyttelijä” on liian kapea nimike traumasensitiivisen esityksen esiintyjälle, sillä vaikka lavalla nähdään kokonaisvaltainen audiovisuaalinen teatteriesitys, on kokonaisuudessamme/palvelukonseptissamme tärkeää nimenomaan se mitä tapahtuu kohtaamisissa ennen ja jälkeen esityskokemuksen. Vaikka tilanne lavalla on epätosi, vain näytelty, on katsoja-kokijassa heränneet tunteet aitoja. – Ne on otettava tosissaan.
Käsiteltävään aiheeseen sekä traumasensitiiviseen kohtaamiseen huolella perehtynyt taiteilija on kanssasäätelijä niin yksilöille kuin kokonaisille yhteisöille. Ylivireystila tarttuu myös tiedostamatta, samoin vaikuttaa tietoisesti rauhallisuuteen pyrkivän vastuutaiteilijan maadoittunut vireystila. Vaikka valittu teema herättää vaikeita tunteita: surua, inhoa, vihaa ja riittämättömyyttä, me olemme täällä juuri siksi, että teemme asialle jotakin yhdessä. Pystyvyyden tunne kasvaa luottamuksesta siihen, että yhteisön aikuiset kantavat vastuunsa.
[/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]
Tilaisuuksissamme on tarjolla kanssasäätelytukea sekä tietoa tuentarjoaja tahoista. Suomen Harrastajateatteriliitto – Repliikki -lehti >>
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-4.png” title_text=”Sivunvaihto (4)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Kuka muu muka?
2020 tammikuussa osallistuin opetus- ja kasvatusalan EDUCA-messuille Helsingin Messukeskuksessa. Seminaari oli lopuillaan. Iso osa osallistujista oli jo poistunut messuilta osallistuakseen esim. pian starttaavalle opettajaristeilylle ja moni esittelyosasto oli jo purettu. Suuntasin työparini Niinan kanssa sivutilaan numero 103, jossa oli alkamassa Pelastakaa Lapset ry:n koollekutsuma paneelikeskustelu. Luokassa oli aiheen tärkeyteen nähden ihan liikaa tilaa.
Yksi puhujista oli THL:n asiantuntija ja seksuaalikasvattaja Katriina Bildjusckin. Puheenvuorossaan hän nojasi eteenpäin, skannasi meidät muutamat läsnäolijat ja täräytti: ”Seksuaalikasvattamatta jättäminen on heitteillejättöä.” Tuli kylmät väreet. Ainakin minä olin vaikuttunut ja vakuutettu. Katsoimme Niinan kanssa toisiamme ja nyökkäsimme. Me tulemme tekemään osamme.
Ensi-iltaan oli alle kuukausi.
[/et_pb_text][et_pb_image src=”https://fideafinland.fi/content/uploads/2022/10/Toisintoimijana-kouluyhteisossa-kuvitus2-846×1024.jpg” title_text=”Toisintoimijana-kouluyhteisossa-kuvitus2″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||11px|||” locked=”off” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” text_font_size=”14px” min_height=”0px” global_colors_info=”{}”]
Kuva : Marcus Lindén
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
CTA – Mutta millaisella ammatilla on mahdollisuus vaikuttaa?
Moni seksuaaliväkivaltaa kokenut saa ensisijaisen tuen oman arkensa ihmisiltä. Tällöin on tärkeää, että hänen toimintaympäristönsä jäsenet, niin vertaiset kuin aikuiset, ymmärtävät esim. mistä seksuaaliväkivallassa on kyse ja miten esim. grooming-ilmiö (houkuttelu) toimii.
Teatterintekijänä; käsikirjoittajana, ohjaajana ja kouluttajana ajattelen, että minulla on käsissäni valtaisan voimakas viestinnän väline. Esitys on koollekutsuja. Esityksen aikana katsoja-kokija istuu katsomossa ulkoisesti passiivisena yhdessä muiden kanssa ja tietää, että kaikki nämä kanssakatsojat täällä voivat ajatella samaa kuin minä. Ainakin heille on esitetty sama kuin minulle. Tämä on alku ja tästä voisimme aloittaa aiheesta keskustelun.
Teatterista saatu kokemus myös kehottaa toimimaan pakottamatta. Se kysyy katsojalta kuka sinä olet ja mitä voit tehdä, teetkö jo tarpeeksi ja voisitko olla mukana? Toiminta vaatii motivaation syttymisen ja me voimme motivoida, koska me vaikutamme nimenomaan tunteisiin. Tietoa on, paljonkin, mutta millaiseen tietoon milloinkin tartumme, mihin kiinnostuksemme syttyy, kytkeytyy siihen, minkä tunnemme tärkeäksi.
Tunneälyoperaattoreina ja -valmentajina, me teatteria ja draamaa ohjaavat ja opettavat voimme tehdä paljonkin myös siellä missä meidän ei oleteta toimivan. Sillä ilmiöllä tai asialla minkä me valitsemme kulloinkin tutkittavaksi ja esiinnostettavaksi teemaksi on mahdollisuus vaikuttaa kauaskantoisesti. Tieto muuntuu muotoon, joka koskettaa henkilöitä. Tulee lähelle ja kiinnittyy myös omaan arkeemme. Meidän ei tarvitse tehdä opetusnäytelmiä, eikä antaa oikeita vastauksia. Riittää, että kysymme millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää?
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto.png” title_text=”Sivunvaihto” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Artivismi
Lapsuuden haitallinen stressi on yksi vakavimpia uhkia yhteisölliselle hyvinvoinnillemme. Sen vastalääkettä on lasten, perheiden ja organisaatioiden turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja traumatietoisuuden lisääminen.
Kati Sarvela (https://www.iloajatoivoa.fi/ , viitattu 23.4.2022)
Yksi Kuroa Kollektiivin asiantuntijoista on traumainformoidun systeemiajattelun aktivisti HLL, tietokirjailija ja terapeutti Kati Sarvela. Hän jakaa traumainformaatiota myös facebookissa ryhmässä nimeltä Traumainformoitu sote ja ope. (← ottakaa seurantaan.)
Oma aktivistisuuteni näkyy taiteessani ja siksi kutsunkin työtämme artivismiksi (Art + aktivismi). Kuroa Kollektiivin erityinen kiinnostuksen kohde on lasten- ja nuorten ja sitä kautta koko yhteisön hyvinvoinnissa – pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä sekä korjaavassa työssä. Työmme on moniammatillista. Verkostona tuotamme ja viemme eteenpäin tietoa traumainformoidusta sote- ja ope –työotteesta järjestämällä mm. ammattilaisseminaareja, koulutustilaisuuksia, webinaareja sekä kirjoittamalla julkaisuja erilaisiin ammattilaislehtiin sekä nettialustoilla.
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Toivottuun muutokseen sitoutunut taiteilija on myös valmis pitkäjänteiseen ja perinpohjaiseen työskentelyyn valitun teeman äärellä. Esityksiä valmistellaan pitkään, sillä jo työstövaiheessa ne läpikäyvät lukuisia koekatsojia ja esim. juuri tunneprässejä, vireystilasäätelyä ja jättämiämme muistiojälkiä tutkitaan yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja terapia-ammattilaisista koottujen koekatsojien kanssa. Edes ensi-illassaan esitys ei välttämättä ole lopullisessa muodossaan, vaan työryhmä on ennalta sitoutunut muokkaamaan teosta sitten, kun kiertuekokemuksista on saatu lisätietoa esim. juuri oppilasyleisöiden reaktioista. Täten myös valmistuneiden esitysten elinkaaret ovat pitkiä ja liikkuvuus laajaa. Esitystä, interventiotamme, ei hylätä ensimmäisen esityskauden jälkeen vaan se pysyy kiertueohjelmistossa vuosia.
Suomi on pitkä maa. Järjestökentältä yhteistyökumppaneitamme löytyy jo Helsingistä Rovaniemelle ja Kuhmosta Poriin ja kenttä laajenee sitä mukaa kun ehdimme kiertää. Moniammatillisuus on toiminnan A ja O. Kun taiteilija toimii taiteen kentän ulkopuolella, puhun mieluummin yhdyspinnoista kuin rajapinnoista. Meillä on sosiaali-, kasvatus- ja terapiakentän kanssa yhteinen päämäärä.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https://fideafinland.fi/content/uploads/2022/10/Toisintoimijana-kouluyhteisossa-kuvitus3.jpg” title_text=”Toisintoimijana-kouluyhteisossa-kuvitus3″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||10px||false|false” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” text_font_size=”14px” min_height=”0px” global_colors_info=”{}”]
Kuva : Marcus Lindén
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-4.png” title_text=”Sivunvaihto (4)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio 1″ _builder_version=”4.18.0″ custom_padding=”||27px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Kouluammattilaisten joukkue
Meistä kukaan ei voi matkustaa menneisyyteen, muuttaa sieltä mitään, mutta meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, mitä on nyt ja tästä eteenpäin. Parhaimmillaan työmme on ennaltaehkäisevää, mutta toisinaan ja liian usein myös korjaavalle työlle on tarvetta. Tällöin toimimme kuin etsivä nuorisotyö, mutta ketä me etsimme?
Emme mene kouluihin siksi, että yritämme löytää sen yhden, jolle se kaikista pahin on jo tapahtunut. Jos esim. lapsi on jo 10 vuotta salannut tapahtuneita, hän on todennäköisesti siinä hyvin taitava. Ja 13-vuotiaiden keskellä tämä voi hyvinkin olla mahdollista. Tarkoituksemme on herätellä yhteisö ja tehdä esimerkiksi kouluissa jo toimivat superammattilaiset näkyviksi. Tarkoitus on valaa luottamusta siihen, että nuorten ympärillä toimivilla aikuisilla on paitsi osaamista myös tahtoa toimia nuorten suojelijoina.
Mikäli nuori kokee, ettei aikuisella ole valmiutta vastaanottaa hänen kertomaansa. Kykyä kuunnella. Nuori tuskin ko. aikuista lähestyy. Aikuisen vastuulla on nojata nuorta kohti ja avata korvat. Meidän pitää uskaltaa huomata ja rohjeta puuttua havaitsemiimme seksuaalirikosepäilyihin. Alku on se, että ensin kysymme: miten menee?
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.18.0″ min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Ensikuulijuus
Mikäli nuori valitsee juuri sinut ensikuulijakseen, on se valtaisa luottamuksen osoitus. Siinä hetkessä ei silloin ole kiire minnekään. Sinunkaan ei tarvitse heti muistaa keneen ottaa yhteyttä, riittää että sanot, ettet jätä nuorta yksin ja kuuntelet mitä hänellä on kerrottavanaan. Sinun vakautesi on todennäköisesti juuri sitä mitä nuori siinä hetkessä eniten kaipaa.
Tokikin on hyvä ennalta varmuuden vuoksi kerrata ensikuulijuuteen liittyvä ohjeistus, sillä sinulta saatetaan myöhemmin kysyä kuulemastasi. Seksuaaliväkivaltarikosten kohdalla emme puhu seksistä, vaan väkivallasta. Väkivallanteko on rikos ja rikos aina poliisiasia. Toipumispolku on kuitenkin irrallaan rikosprosessista ja se alkaa siinä kohtaa, kun uhri saa ensimmäisen korjaavan kokemuksensa. Tulee hoivatuksi hylkäämisen sijasta.
#rikotaanhiljaisuus
Ei anneta sen rikkoa lasta.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” locked=”off” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ custom_margin=”70px||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-2.png” title_text=”Sivunvaihto (2)” _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_padding=”||||false|false” box_shadow_style=”preset1″ global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_blurb image=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/FIDEA-lehden-henkilokuvat-4.png” alt=”Kati Keskihannu – FIDEA-lehden toimituskunta” image_icon_width=”128px” content_max_width=”1100px” _builder_version=”4.18.0″ header_level=”h6″ header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_font_size=”30px” body_font=”||||||||” body_text_align=”center” body_font_size=”19px” body_line_height=”1.3em” text_orientation=”center” custom_padding=”|12px||12px|false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_radii_image=”on|70px|70px|70px|70px” box_shadow_style=”preset4″ box_shadow_horizontal=”0px” box_shadow_vertical=”0px” image_max_width=”128px” locked=”off” global_colors_info=”{}”]
Kati Keskihannu
Kati on lastenkulttuuriin ja perhetyöhön erikoistunut teatteri-ilmaisun ohjaaja, esiintyjä ja kouluttaja. Hän on taiteilijavetoisesti, moniammatillisesti ja valtakunnallisesti toimivan Kuroa Kollektiivin taiteellinen johtaja ja vastuutaiteilija. Kuroa Kollektiivin kiertueohjelmistosta löytyy traumasensitiivisiä teatterikokonaisuuksia aiheista, joita ympäröi vahva vaikenemisen kulttuuri.
Esimerkiksi: Kirjeitä kuolemalle -kokonaisuus käsittelee lapsen kuolemaa ja kuolemanpelkoa pitkäaikaissairaan lapsen näkökulmasta ja Korppipäinen mies alaikäiseen kohdistuvaa häirintää, houkuttelua eli groomingia ja seksuaaliväkivaltaa.
* Fidea-lehden seuraavassa numerossa ilmestyy jatkojuttu, joka avaa sitä miten taiteilija ja teos toimii kasvatus- ja terapiatyön tukena.
[/et_pb_blurb][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]