[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Images” _builder_version=”3.26.6″ custom_padding=”1px||0px|||”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.9.4″ custom_margin=”|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”13px||0px|||”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.26.6″][et_pb_text _builder_version=”4.9.4″ text_orientation=”justified” min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||”]
Ystävänä yleisö – katsaus teatterin yleisötyön muotoihin -teos valottaa yleisötyön käsitettä käytännön esimerkein ja samalla tarjoaa päivitetyn katsauksen suomalaisessa teatterikentässä toteutuvaan yleisötyöhön. Kirja vastaa muun muassa siihen, mitä yleisötyö on tai mitä se voisi olla, millainen toimija on teatterikuraattori sekä mitä teatterin tulisi ottaa huomioon yleisötyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Teoksen kirjoittajat toimivat teattereissa ja vapaalla kentällä yleisötyöntekijöinä, taiteilijoina ja soveltavan taiteen monialaisina asiantuntijoina.
Jos yleisötyön käynnistymistä suomalaisella teatterikentällä katsoo koulutuksen näkökulmasta, on kivijalan ensimmäiset kivet muurattu 1990-luvun puolivälissä. Ammattimaisen, suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen yleisötyön juuret ovat siis suhteellisen nuoret. Teatterillinen vuoropuhelu ja kohtaamiset yleisön kanssa nähdään nykyään paljon laajemmin kuin vain ’pelkkänä’ katsomiskokemuksena. Yleisötyön avulla teatterit voivat tarjota katsojilleen muutakin kuin valmiin esityksen. Samalla yritetään tavoittaa niitä kohderyhmiä, jotka eivät ole teatterin vakiintuneita kävijöitä.
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.26.6″][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/ystavana-yleiso-kansi-iso.png” title_text=”ystävänä yleisö kansi iso” align=”center” _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.9.4″ custom_margin=”3px|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”0px||2px|||”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.26.6″][et_pb_text _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default” text_orientation=”justified” min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Perinteisesti ajateltuna, kivijalan päälle tarvitaan ainakin neljä kantavaa seinää. Ensimmäinen seinä olkoon itse teatterit. Kirjan artikkelien kirjoittajat edustavat valtaosin VOS-laitoksia, mutta yhtä lailla näkisin samat lainalaisuudet vapaan kentän toimijoilla sekä harrastajateattereilla. Useampi kirjoittaja painottaa johdon taustatuen tärkeyttä. Kun johtoryhmä tai hallitus näkee yleisötyön kiinteänä ja arvokkaana osana toimintaa, muuttuu toiminta konkretiaksi – rahaksi ja resurssiksi. Yleisötyö voi tällöin toimia paitsi taidemuotoon tutustuttajana, myös ohjelmiston tai alueellisen toiminnan tukena.
Toinen kantava seinä on yleisötyön toteuttajat eli teatterikuraattorit. Kirja avaa mielenkiintoisesti usean eri toimijan näkökulmaa ja käytännön työtä. Teatterikuraattorien toimenkuvat vaihtelevat määräytyen työnantajana toimivan taidelaitoksen määrittelemistä tarpeista. Yleistä, ammattitutkinnon kaltaista määrittelyä tehtävälle ei ole. Vakituisten toimijoiden lisäksi esimerkiksi Kansallisteatteri on palkannut yleisötyöprojektien toteuttamiseen freelancereita. Ilahduttavaa on se, että useampi kirjan kirjoittajista kokee tärkeäksi eri toimijoiden keskeisen yhteistyön edistämisen.
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.26.6″][et_pb_text _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default” text_orientation=”justified” min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Kolmas yleisötyö-talon seinä on itse yleisö. Tutuin kohderyhmä lienee koululaiset ja opiskelijat. Lasten ja nuorten kanssa toteutettavat erilaiset kouluyhteistyöt, teatterien nuorisolinjat ja muut nuorille suunnatut toiminnat ovat lujittaneet asemaansa. Mittavina kampanjoina ja satsauksina mainittakoon Haloo Hamlet ja Taidetestaajat. Ilahduttavan pitkäjänteisen yhteistyömallin lukiolaisten ja teatterin välisestä yhteistyöstä avaa teoksessa äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hilkka Lamberg. Viime vuosina taide-, kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yhteistyö on lujittunut huomattavasti. Tästäkin syystä saavutettavuus eli palvelujen ja viestinnän sekä rakennetun ympäristön toimivuus on nykyään huomioitu entistä paremmin. Kulttuuria kaikille -palvelun näkökulmia kirjassa avaa suunnittelija Outi Salonlahti. Mielenkiintoisen näkökulman yhteiskunnalliseen keskusteluun tuo teatteritalojen ulkopuolella, esimerkiksi lähiöissä tai kylissä alueen asukkaiden kanssa tapahtuva yleisötyö. Kansallisteatterin aluehankkeita kirjassa avaa FM, teatterikuraattori Pirjo Virtanen.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.9.4″ custom_margin=”3px|auto|-3px|auto|false|false” custom_padding=”0px||2px|||”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.26.6″][et_pb_text _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default” text_orientation=”justified” min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Neljäs seinä koostuu vuosien saatossa tehtyjen yleisötyöprojektien, mallinteiden ja työkalujen esittelystä. Edellä mainittujen kirjoittajien lisäksi monialainen osaajajoukko Jaana Taskinen, Helena Ryti, Antti Niskanen, Anna-Riitta Partanen, Annu Luonuansuu, Nina Dahl-Tallgren, Noona Leppinen, Ida Ridberg, Disa Kamula ja Hanna Vähäniemi kirjoittavat yleisötyöprojektien mukanaan tuomista kokemuksista. Kirjan lukeminen ilahduttaa myös siinä, miten maantieteellisesti laajaa ja teatterikohtaisesti monipuolista toiminta on. Hyödyllisenä työkaluna teoksesta löytyy Raija Airaksisen laatima valmis työpajasapluuna, jonka avulla oman taustaorganisaationsa yleisötyöstrategiaa voi kartoittaa toiminnallisesti.
Kivijalan ja seinien päälle on helppoa asettaa ylös- ja eteenpäin katseen suuntaava katto. Yhteiskuntatieteiden maisteri, teatteri-ilmaisun ohjaaja Milla Minerva Mertanen ottaa kirjoituksessaan kantaa siihen, mistä kuluttaja yleisötyön löytää ja miten kuluttaja osaa etsiä jotain, mitä hän ei edes tiedä olevan tarjolla.
[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.26.6″][et_pb_text _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default” text_orientation=”justified” min_height=”304.2px” custom_margin=”-14px||-6px|||” custom_padding=”1px|||||” global_colors_info=”{}”]
Teattereiden nettisivut eivät juuri yleisötyötä keskiöön nosta. Löytääkseen yleisötyön katsojan täytyy osata etsiä sitä. Tästäkin syystä suosittelen Ystävänä yleisö -teosta paitsi teatteriväelle, myös opettajille ja kasvattajille sekä ylipäätään kaikille teatterin tarjoamista mahdollisuuksista kiinnostuneille.
Tieto lisää mahdollisuuksien löytymistä. Teatterin tiedotuskeskus TINFOn johtaja Hanna Helavuori kirjoittaa, että yleisötyön merkitys on muualla kuin katsojamäärissä. Sillä on merkitystä paitsi tekijöilleen myös kulttuuripoliittisesti. Tasavertaiset ja uudenlaiset kohtaamiset innoittavat tekijöitä. Mielestäni nämä kohtaamiset ovat myös yksi keino rakentaa parempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa. Mertasen ja Helavuoren kanssa on helppoa olla samaa mieltä siinä, että ystävyys on kahdensuuntaista ja yhteisöllisyyttä kaipaavat tulevatkin sukupolvet. Hyvät ystävät tuntevat tarinasi, mutta parhaat ystävät ovat osa näitä tarinoita!
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”0px||0px|||”][et_pb_row _builder_version=”4.9.4″ custom_margin=”50px||||false|false” custom_padding=”0px||0px|||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.9.3″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Sivunvaihto-3.png” title_text=”Sivunvaihto (3)” _builder_version=”4.9.4″ _module_preset=”default”][/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.9.3″ _module_preset=”default” custom_padding=”||||false|false” box_shadow_style=”preset1″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.9.3″ _module_preset=”default”][et_pb_blurb title=”PIIA KLEIMOLA” image=”http://135.181.236.180/~xvpchsolwjgqfide/content/uploads/2021/05/Piia-Kleimola-henkilokuva.jpg” alt=”Piia Kleimola – henkilökuva” image_max_width=”128px” content_max_width=”1100px” _builder_version=”4.9.4″ header_level=”h6″ header_font=”|700|||||||” header_text_align=”center” header_font_size=”30px” body_font=”||||||||” body_text_align=”center” body_font_size=”19px” body_line_height=”1.3em” text_orientation=”center” custom_padding=”|12px||12px|false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_radii_image=”on|70px|70px|70px|70px” box_shadow_style=”preset4″ box_shadow_horizontal=”0px” box_shadow_vertical=”0px” locked=”off”]
Piia Kleimola on kymenlaaksolainen teatteri- ja draamatoimija, joka nykyisin työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla kulttuurin kehittämistehtävän parissa. Piia uskoo 100 % siihen, että taide ja kulttuuri vahvistavat kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Rakkaimmat työtavat hänelle ovat prosessidraama ja Forum-teatteri.
[/et_pb_blurb][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]